IMETYKSEN ENSIMMÄISET PÄIVÄT


Naiset ovat imettäneet vuosisatojen ajan. Vaikka näin on, imetys vaatii usein harjoittelua sekä kärsivällisyyttä ensimmäisinä päivinä ja viikkoina. Äiti ja vauva opettelevat tuntemaan toisensa ja imetys on yksi osa sitä. Parhaimmillaan imetys on tapa hoivata vauvaa ja taata ravinnon lisäksi turvallisuuden tunne.

Ensimmäisinä päivinä terve, täysiaikainen vauva tarvitsee vain vähän maitoa ja saakin äidiltä tulevista kolostrum-tipoista yleensä kaiken mitä tarvitsee. Kolostrum-tipat ovat hyvin tärkeitä vauvalle. Kolostrum on koostumukseltaan laksatiivista, ja auttaa mekoniumia, lapsenpihkaa, poistumaan tehokkaasti vauvan suolistosta. Jos mekonium ei pääse poistumaan kunnolla, siitä voi alkaa imeytyä bilirubiinia suolistoon ja vauva saattaa kellastua.

Imemisote

Oikea imemisote on tärkeä heti alusta lähtien, jotta vauva saisi riittävästi maitoa ja rinnat stimulaatiota. Tällöin maitoa alkaa erittyä normaalisti ja rinnanpäät eivät mene rikki. Tavallisesti vauvaa ei tarvitse auttaa rinnalle, vaan vauvan ollessa rinnan lähellä oikeassa asennossa nälkäisenä ja alkaessa hamuta, hän ottaa yleensä rinnasta kiinni hyvällä imuotteella.

Oikeata imuotetta otettaessa on tärkeää, että äiti on mukavassa asennossa esim. tyynyin tuettuna. Vauvan nenän olisi hyvä olla nännin kohdalla, sillä näin vauva joutuu nostamaan leukaansa ja avaamaan suutaan enemmän ottaessaan rintaa suuhunsa. Vauvan tulisi olla kyljellään ja päästä varpaisiin asti suorassa asennossa, ei kallellaan eteen- eikä taaksepäin. Äidin ja vauvan vatsat kuuluisivat olla vastakkain. Tyynyillä voidaan tukea vauvaa paremmin ja oikealle kohdalle. Oikea kohta on juuri äidin rinnan korkeudella. Vauvaa tuetaan niskasta ja/tai yläselästä. Tuettaessa takaraivosta vauvan voi olla hankala kallistaa päätään eikä hän saa nostettua leukaa tarpeeksi. Kun vauva aukaisee suunsa isoksi, tuodaan vauva rintaan päin.

Oikeassa imemisotteessa vauva haukkaa rintaa kuin omenaa tai hampurilaista. Äiti voi tukea rintaa litistämällä sitä tarvittaessa vauvan suupielten suuntaisesti.

C-otteessa peukalo on toisella puolella nänniä, sormet vastakkaisella puolella, sormet ovat vähän nännipihan takana. Vauvan ote on epäkesko: nännipihaa on vauvan suussa enemmän ala- kuin yläpuolelta, nänni osoittaa vauvan suulakeen. Vauvan huulet ovat rullalla ulospäin. Vauvan kieli on alaikenen päällä (voi tarkistaa raottamalla varovasti huulta). Nännin ja lypsyalueen tulee ulottua pitkälle vauvan suuhun, aina suulakeen asti (kohta, joka on pehmeä).

Vauvan imemistarve ensimmäisinä päivinä ja maitomäärän kasvaminen

Syntymän jälkeen vauva on valmis imemään noin puolen tunnin - tunnin kuluttua syntymästään. Tämän jälkeen vauva usein "lepää" vuorokauden. Vuorokauden sisään olisi kuitenkin hyvä kuulua muutama imetyskerta. On normaalia, että ensimmäisinä päivinään vauva imee usein ja pitkään. Monet vauvat haluavat imeä lähes keskeytyksettä useita tunteja ja sitten taas nukkua useamman tunnin ja jatkaa näin kunnes maito kunnolla nousee.

Toinen yleinen tapa ensimmäisenä päivänä tai parina on imeä noin 10 minuuttia 30-40 minuutin välein kellon ympäri. Tämä tiheä imeminen voi alkaa ensimmäisen tai toisen elinvuorokauden aikana. Vauva voi, ja hänen on hyväkin viettää rinnalla lähes koko aikansa. Tiheä imetys tässä vaiheessa auttaa maitoa nousemaan tasaisesti, vaikkakin tämä jakso voi olla raskas äidille. Noin kolmannesta vuorokaudesta alkaen imetyksiä pitäisi tulla vähintään 8 - 12 vuorokaudessa.

Vauvan on hyvä antaa imeä niin usein kun hän haluaa. Vauvan imemisrytmiin tulee kiinnittää huomiota silloin, jos vauva ei merkeistä päätellen saa tarpeeksi maitoa, on unelias ja nukahtaa rinnalle samantien tai ei jaksa imeä kunnolla. Tällöin vauva on saatava rinnalle useammin ja imu on saatava tehokkaammaksi.

Jos vauva ei ime tarpeeksi usein ja tehokkaasti, äiti voi lypsää 8 - 12 kertaa vuorokaudessa pitääkseen yllä maidoneritystä. Lypsäminen on hyvä aloittaa heti kun äidin vointi sen sallii ja jokainen lypsämiskerta on tärkeä (tuli niitä sitten 6 tai 12).

Ihokontakti ja kantaminen lisäävät vauvan vireyttä ja imuhaluja. Vauva kertoo imuhaluistaan erityisillä hamuilureflekseillä: pää nokkii ja kääntyilee puolelta toiselle, kieli lipuu huulilla, nyrkin ( tai minkä tahansa !) imeminen kertoo tarpeesta saada rinta suuhun. Itku on vasta viimeinen merkki imemisentarpeesta.

Tutit ja tuttipullot

Ainakin ensimmäisten viikkojen ajan olisi hyvä välttää vauvan syöttämistä tuttipullosta tai huvitutin antamista vauvalle. Tutti tai tuttipullo vie rinnalta sille tarkoitettua stimulaatiota ja voi näin ollen vähentää sitä maidon määrää, joka rinnasta muuten tulisi. Samoin erilaisen imun opettelu aivan pienelle vauvalle voi olla hämmentävää eikä aina onnistu. On vaikea sanoa häiriintyykö vauvan imu tutista tai tuttipullosta, mutta on hyvä tietää, että näin saattaa käydä. Tarvittavan lisämaidon voi antaa hörppyyttämällä esim. kupin reunasta tai hörppyytysmukista tai antaa ruiskulla.


Tekstin koonnut Kuopion imetystukiryhmä helmikuu 2006

Lähteinä käytetty:

Mohrbacher, N. ja Stock, J.: The Breastfeeding Answer Book. La Leche League International. 2003
Niemelä, M.: Imetysopas- Hyvinvointia vauvalle ja äidille. 2006.
Renfrew, M., Fisher C. ja Arms S.: Bestfeeding- How to Breastfeed Your Baby. 2004