LEHTIJUTTUJA

Kuopion imetystukiryhmä näkyy myös mm. lehdissä. Tänne kootaan vetäjien itsensä kirjoittamia julkaistuja lehtijuttuja.

Suuri osa imetyksen ongelmista voitaisiin ehkäistä kiinnittämällä huomiota imetyksen ensihetkiin

Kansainvälistä imetysviikkoa on vietetty vuodesta 1992 alkaen, ja Pohjoismaissa se ajoittuu viikolle 42. Tapahtumaa koordinoi The World Alliance for Breastfeeding Action (WABA), joka on Maailman terveysjärjestö WHO:n läheinen yhteistyöorganisaatio. Vuoden 2007 teema on ”imetyksen ensihetket”, ja sen avulla halutaan nostaa esiin, miten suuri osa imetyksen ongelmista voitaisiin ehkäistä kiinnittämällä huomiota aivan imetyksen alkuun.

Kun terve vastasyntynyt pääsee äitinsä ihoa vasten tämän vatsan tai rinnan päälle välittömästi syntymän jälkeen, vauva alkaa pian osoittaa hämmästyttäviä, synnynnäisiä valmiuksiaan: hän ryömii vähitellen kohti äidin rintaa maidon tuoksun opastamana, lopulta tarttuu rintaan ja imee. Tämä tapahtuu tavallisimmin 30-90 minuutin kuluttua syntymästä. Hieman myöhemmin lapsi käy yleensä uneliaaksi, eikä saata enää olla yhtä kiinnostunut imemään. Äidin ja lapsen pääseminen ihokontaktiin välittömästi syntymän jälkeen ja kiireetön, häiriötön ensi-imetys antavat parhaat lähtökohdat tulevalle imetystaipaleelle.

WHO suosittelee kuuden kuukauden täysimetystä, ja sen jälkeen imetyksen jatkamista muiden ruokien ohessa vähintään kahden vuoden ikään saakka. Täysimetyksen edut ovat selkeimmin nähtävissä kehitysmaissa, joissa lapsikuolleisuus on korkea. On arvioitu, että syntymän jälkeisen ensimmäisen tunnin aikana aloitettu täysimetys voisi pelastaa jopa miljoona vauvaa. Mahdollisimman pian syntymän jälkeen aloitetulla imetyksellä ja ihokontaktilla on lukuisia terveyshyötyjä äidille ja vauvalle myös kehittyneissä maissa, kuten Suomessa: Lapsen elintoiminnot sopeutuvat nopeammin olosuhteisiin kohdun ulkopuolella ja hän saa jo ensimmäisistä äidinmaitotipoista tiivistettyä ravintoa. Vauva saa myös suojaa erilaisia taudinaiheuttajia vastaan. Äidin keho palautuu raskaudesta ja synnytyksestä nopeammin, ja maidontuotanto lähtee tehokkaasti käyntiin. Imetyksen ja ihokontaktin ohjaama hormonitoiminta osaltaan rauhoittaa ja antaa mielihyvää molemmille, jolloin äidin ja lapsen välinen kiinnittyminen ja kiintymys toisiinsa lujittuvat. Äidille ja vauvalle tulisikin tarjota mahdollisuus olla yhdessä heti synnytyksen jälkeen ja aloittaa rauhassa imetys, kun he ovat siihen valmiit. Ensi-imetyksen tulisi kestää niin kauan, kuin vauva haluaa. Vauvan punnitseminen, kylvettäminen ja kaikki muut hoitotoimet tulisi pyrkiä ajoittamaan imetyksen jälkeen.

Yhä useampi synnytyssairaala pyrkiikin mahdollistamaan ensi-imetyksen synnytyssalissa. Yleistymässä on myös katkeamaton vierihoito, jossa vauvaa ei eroteta äidistä lainkaan. Toisaalta monet imetystä haittaavat hoitokäytännöt elävät edelleen. Suomalaisissa sairaaloissa erityinen ongelma on lääketieteellisesti perustelematon lisämaidon antaminen vauvoille. Terveelle vastasyntyneelle tavallisesti riittää oman äitinsä ensimaito. Muualta kuin rinnasta tuleva ravinto vähentää imetystä kriittisinä ensimmäisinä päivinä, jolloin maidonmuodostus ei ehkä pääse käynnistymään riittävän tehokkaasti. Joskus myös äidin tai vauvan vointi asettavat esteen imetykselle ja ihokontaktille välittömästi synnytyksen jälkeen. Siitä huolimatta täysimetys on myöhemminkin aivan mahdollinen riittävän tiedon, tuen ja ohjauksen avulla.

Minni Sinkkonen

Tanja Kaipainen

Noora Askinen

Kuopion imetystukiryhmä